Historiaa

Lapuan Virkiän ehkä kaikkien aikojen paras jääkiekkojoukkue 60-luvulta: 
Reijo Lagström (takaa vasemmalta), Arvi Alpia, Esa Pikkusaari, Jussi Maunula, Mauri Alasaari, Kari Pikkusaari, Seppo Tanninen, Antti Ylihärsilä (keskirivi), Veli-Martti Lahdensuo, Heikki Rantala, Matti Antila (eturivi), Kari Kuoppala, Seppo Luomanen, Jukka Meritähti, Pekka Latomäki ja kapteeni Reijo Koskiahde. Kuva: Ilmari Vuorjoen valokuva-albumista

50-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ. Ilmari Vuorjoen mukaan laji tuli Lapualle 1950-luvun puolenvälin aikoihin Vaasasta.
- Jääkiekkoliitto oli tukemassa toimintaa ja Nils Vuorenmaa sekä Lauri Linnonmaa pitivät lajin ensimmäiset esittelytilaisuudet. Myös Veijo Lintalalla, Vaasan Tornadon pelaajalla, oli tärkeä merkitys lapualaisen jääkiekkokulttuurin syntymisessä etenkin taitojensa takia, Vuorjoki muistelee.
Hänen mukaansa ennen jääkiekon valtaannousua jääpallo oli yleinen harrastus etenkin Seinäjoella ja Vaasassa, jonkin verran myös Lapualla. 
- Sen parista löytyivät yhteislyseon jääkiekonkin harrastajat, Vuorjoki kertoo.

KÖKÄLLÄ. Voimistelunopettajana toiminut Kalle "Kassu" Kuoppala ihastui uuteen vauhdikkaaseen ja miehekkääseen lajiin heti, ja pian jääkiekkoa pelattiinkin oppikoulussa. Se oli mieluisa vaihtoehto hiihtämiselle.
Lapuan ensimmäinen jääkiekkokaukalo rakennettiin Ilmari Vuorjoen mukaan Puistokentälle vuosien 1957-1958 aikana. Hankkeen sponsoreina olivat Esko Vuorenmaa ja Matti Latomäki jr. sekä lopuksi Lapuan Virkiä.
- Vielä silloin ei ollut jääkiekkojaostoa, ja kaikki hommat tehtiin talkootyönä. Vapaapalokunnan vanhalla vuotavalla letkulla jäädytimme kaukaloa jouluaattona, uutena vuotena ja kovilla pakkasillakin, Vuorjoki sanoo.
Ahkeria talkoolaisia olivat ainakin Veli-Pekka ja Heikki Vartio, Ilmari Lassila, Reijo Koskiahde, Juhani Hämäläinen ja Jorma Tuokko.
- Kyllä Latomäestäkin aina joku oli mukana.
 

 

Ilmari Vuorjoki muistelee, että ennen jäitä jäädytettiin Lapualla vapaapalokunnan vanhalla vuotavalla letkulla. 
Kuva: Jarno Ranta 

OPPIKOULUT AVASIVAT. Lapuan ensimmäiset "viralliset" jääkiekko-ottelut pelattiin oppikoulu-cupin muodossa vuosien 1957-1958 aikana.
- Kun saimme hienon kaukalon, pitihän siellä olla toimintaakin. Voitimmekin alueen mestaruuden ja pääsimme kuudentoista parhaan koulun joukkoon koko Suomessa. Vastaan tuli ensin Jyväskylän lyseosta se huonompi joukkue, jonka voitimme niukasti Lapualla. Toiseen otteluun toista lyseota vastaan Jyväskylään lähdimme ylpeinä, mutta takkiin tuli lujaa maalein 10-1. Lapuan yhteislyseon ainoan maalin teki muistaakseni Veli-Pekka Vartio. Jyväskylän joukkueen riveissä pelasi muun muassa sittemmin tunnettu pikajuoksija Erik Gustafsson, Vuorjoki sanoo.
Hänen mukaansa Kauhava tuli mukaan jääkiekkotoimintaan samoihin aikoihin 50-luvun lopulla. 
- Kauhavan Wisasta tulikin meille rakas vihollinen. Kauhavan kaupungin nykyinen hallintojohtaja Risto Hämäläinen oli Wisan paras pelaaja 1960-luvulla. Pentti Pouttu teki siellä hyvää työtä, Vuorjoki sanoo.

PIIRINMESTARUUS. Lapuan Virkiän jääkiekkojaosto perustettiin vuonna 1963, kun Virkiän toiminta alkoi jo 1907. Virkiän jääkiekkojaoston ensimmäinen puheenjohtaja oli nimismies Pentti Kangasvieri. 
Jaostossa 60-luvun puolivälissä vaikuttanut Ilmari Vuorjoki pitää lapualaisen jääkiekkoilun toistaiseksi parhaimpana saavutuksena vuonna 1967 voitettua miesten yleisen sarjan piirinmestaruutta.
- Vaikka Vaasan Sportia edeltänyt Tornado oli yleensä ylivoimainen, onnistuimme yllättämään tuolloin myös vaasalaiset. Meillä oli todella hyvä joukkue vuosina 1965-1968, Vuorjoki toteaa.
Myös erotuomarien koulutus oli aloitettu 60-luvun alussa. 
- Minäkin kiertelin viheltämässä Koskiahteen Repan kanssa eri paikkakunnilla 60-luvulla. Erotuomarikortilla pääsin katsomaan Tampereen MM-kisoja ilmaiseksi vuonna 1965. Se oli mahtava kokemus, Vuorjoki kertoo.
Hän muutti pois Lapualta syyskuussa 1968. Vuorjoki siirtyi Honkajoelle ensin kunnansihteeriksi ja sitten kunnanjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi kolmisenkymmentä vuotta.
Eläkepäivien alettua hän palasi takaisin juurilleen Etelä-Pohjanmaalle ja muutti Lapualle neljä vuotta sitten. 


Materiaali Jäähallisanomista, jotka on toimittanut Jarno Ranta.